Pomolle

Saimme tehtäväksi kirjoittaa työnantajalle, miksi olisin hyvä työntekijä.

Rakennan autoja vapaa-ajallani, joten ne ovat muutenkin lähellä sydäntä, jatkuva uuden oppiminen kiinnostaa, sekä tieto uusimmasta tekniikasta autojen saralla. Tulen ajoissa töihin, teen hommat ajallaan ja huolella, asiakkaan tyytyväisyys on minulle aina etusijalla. Homma kuin homma, tulee hoidettua. En myöskään vaadi aloitettaessa suurta palkkaa, tyydyn minimiin.

Autoalasta kiinnostuneet!

Saimme työtehtäväksi äidinkielen tunnilla kirjoittaa blogiin teksti, jossa kerrottaisiin autoalalle hakeutuvalle omia kokemuksia alasta. Itse on tullut pienestä pitäen ruuvattua mopoja, joista tuli pikkuhiljaa siirryttyä sitten autoihin ja niiden virittelyyn, joten alan valinta on ollut varmaa jo yläasteelta, ja koulunkäyntiin tuli yläasteella panostettua että yhteishaussa pääsisin varmasti tänne Seinäjoelle autopuolelle.

Opiskelu on ollut mukavaa ja todella helppoa, vaikkakin yhteiset aineet ovat ammattikoulussa täysin turhia. Jos on yhtään motivaatiota opiskella, ammattikoulusta pääsee helposti ja kunnialla läpi. Työt mitä tehdään on suurimmilta osin asiakastöitä, mutta myös koulun laitteilla tehdään harjoitustöitä, sekä myös omia vehkeitä kannattaa rakentaa välillä kun ehtii.

Ykkösluokka oli alultaan aika hidas, kun tiesi jo muutenkin mitä tekee. Aluksi viilailtiin poratulkkeja, jonka jälkeen teimme pyörätelineet, vasta näiden ja lukuisien teoriatuntien jälkeen pääsimme tekemään pikkuhiljaa asiakastöitä. Ykkösluokalla hommat eivät olleet mitenkään mielenkiintoisia, auton helppoja huoltoja ja korjauksia, joissa ei ollut mitään haastetta.

Toisella luokalla on ehtinyt tekemään jo jotain mielenkiintoista. On tutustuttu ajoneuvoelektroniikkaan ja jopa ehditty korjaamaan sitä, sekä on myös päässyt rakentamaan omaan autoon osia. Ilmapiiri hallissa on leppoisa, ja työ on itsenäistä, osat tilataan itse ja tehdään itse, opettaja määrää vai työn.

Jos tunnet olevasi kätevä käsistäsi ja olet kiinnostunut tekniikasta, niin suosittelen tätä alaa sinulle!

VW Bora katsastustarkastelua

Saimme tiistaina työnalle Boran, johon oli joku asentanut tatechnixin säädettävän alustasarjan. Auto oli etupäästä liian matala, joten sitä piti säätää korkeammaksi hanskalokerosata löytyneiden coilover avainten avulla.

(pic stolen fröm intrenet)

Alusta säädettiin passeliin korkeuteen, jonka jälkeen suoritimme katsastustarkastuken. Omistaja valitteli väljää pyöränlaakeria (mitä ei ikinä löytynyt), sekä sitä että auto hakee suuntaansa ajettaessa, sekä myös jarrut laahaisivat. Auto nostettiin ylös keventimellä molemmista päistä, mitään välystä ei löytynyt, eikä jarruissakaan vikaa tuntunut olevan. Levyissä pintaa ja tasaisesti kuluneet, jarrupaloissa tavaraa ja liukupalat eivät olleet jumissa. Väljää ei ollut nivelissä, korroosiota ei löytynyt, jarru-/polttoaineputket ehjät jne. Ainyt vika oli halki oleva koiranluu edessä, joka oli muovinen.

Valot testattiin, vikaa ainoastaan vasemman puolen lyhyt valo pimeänä. Päästöt otettiin boschin testerillä, kerrasta läpi. Ainut vika mitä autoon jäi oli nelipyöräsuuntauksen puuttuminen (jostain syystä huntterimme ei millään avannut suuntausohjelmaa, joten sitä ei saatu tedyksi. Myös moottorin suunnalta löytyi iso jäähdytinnestevuoto, minkä lähdettä ei kuitenkaan vielä löydetty

Fiat TC kannen venttiilivaren kumien vaihto yms

Huolsin oman jäärataromun kannen. Kyseessä oli 131 supermirafiorista peräisin oleva moottori, joka on 2 -litrainen ja kahdella kannen yläpuolisella nokka-akselilla (dohc)

kuva:VilleVieri

Kannen osat laitettiin ensin osapesuriin, jonka jälkeen kansi purettiin. Kansi oli tarkoitus plaanata, mutta sitä varten olisi täytynyt tehdä kannen yläpuolelle 10mm korkea levy, jotta sen olisi saanut fattalleen jostain järkevästä tasopinnasta. Plaanaus ei muutenkaan ollut mikään välttämättömyys, koska moottoriin tulee kaksi vakio massapahvia välilevyn ja liiman kera, joka myötää suht paljon.

Kun kansi oli purettu, nypittiin vanhat venttiilivarren kumit pois, venttiilit varrestaan porakoneeseen ja hiomapaperin kanssa karstoittuneet kohdat kiiltäviksi. Sen jälkeen venttiilit läpättiin, eli kannen seetit ja venttiilit hiottiin pitäviksi. Sitten kansi laitettiin vielä pesukoneeseen, jonka jälkeen sai asentaa uudet venttiilivarren kumit Red line -assembly luben kanssa. Seuraavaksi nakattiin paikalleen yksi venttiili kerrallaan, ja sen perässä ylä- ja alajousilautaset ja jouset, lopuksi sitten kiilat. Kun kaikki oli asennettu, sovitettiin paininkupit ohuimpien välys säätölevyjen kanssa nokkakoppiin kasausrasvan kanssa, pujotettiin nokat paikalleen ja uusien tiivisteiden kanssa kasaan. Sitten mitattiin välykset yksi nokka kerrallaan, otettiin välys ylös, ja vaihdettiin säätölevy oikean kokoiseksi. Kun kaikki välykset olivat oikein, kansi oli valmis nakattavaksi takaisin koneen päälle.

Seat Ibiza 1.9TDI jakopääremppa

Teimme tällä viikolla jakopäärempan 1.9tdi Ibizaan, joka on ATD vaggikoneella. Kyseinen moottori oli erittäin ärsyttävä huoltaa, sillä jakopään merkit olivat epäselvät, myöskin kampiakselilta ykk etsiminen ja työkalu jota siihen käytettiiin. Pohdiskeluun työssä menikin suuri osa ajasta, varsinkin kun halusi varmistua että ajoitus on kohdillaan, ja että kaikki kirisatimet ym. ovat momentissa..

e46 takaluukun mikrokytkimen toimimattomuus

Tällä viikolla saimme työnalle BMW e46:sen, johon oli tarkoitus vaihtaa joka nurkkaan jarrulevyt ja palat, sekä molemmat kulumisvaroittimen johdot, sekä katsoa auto katsastuskuntoon. 

Jarruhilujen vaihto sujui ongelmitta, eikä päällipuolinkaan ollut mitään vikaa, mitänyt kaikki parkkipolttimot vaihdettiin, kun edessä ja takana oli jo molemmissa yksi rikkinäinen. Myös auton alle katsottiin ja jouduimme toteamaan että autossa massiivinen öljyvuoto(jos toinenkin), ja seuraavana olisi ollut auton pesu...

Vaan pesuun emme ehtineet, kun toimimaton takaluukun nappimekanismi aiheutti päänvaivaa. Kyseisessä korimallissa on allaolevan kuvan mukainen kahvaosa, johon on sisällytetty rekisterikilvenpolttimot sekä takaluukun mikrokytkin:

(kys. kuva netistä lainattu)

Autossahan ei aluksi toiminut ainoastaan mikrokytkimestä avaus. Koska kyseinen osa maksaa marmoritiskillä 120€, päätin mielenkiinnosta sen korjata, ja päätin oppia samalla. 

Aluksi epäilimme, että ainoassa "kuluvassa osassa" eli mikrokytkimessä olisi vikaa, joten mittasimme sen. Kuorimme mikrokytkimen molemman puolen johdot sen verran, että yleismittarin mittakärjet sai tungettua kuparisäikeihin, ja mittari piippausasennossa kertoi meille, että kytkin kyllä sulkee kun nappia painaa. Tämän jälkeen aloimme tutkimaan kyseiselle listalle menevää 3 -pinnistä liitintä. Kyseiselle liittimelle menee yksi maadoitus (ruskea), +12v jännite (harmaaruskea) sekä mikrokytkimen harmaakeltainen johto, joka maadoittaa kytkimen. 

Typerän suunnittelun vuoksi, listassa olevat liitokset pääsevät hapetteumaan todella nopeassa ajassa kosteuden päästessä niihin käsiksi. Kaikki johdot kulkevat  kilvenvalon polttimoiden kautta, ja ne liitokset ovat pelkkiä puristusliitoksia, joten ne lakkaavat yhdistämästä helposti. Piirsimme paperille koko listan sisäisen johdotuksen ymmärtääksemme sitä, ja tämän avulla mittailimme minne virta kulkee, ja ettei johtimissa ja niiden liitoksissa ollut turhaa resistanssia. Lisättyäemme muutaman hyppylangan, saimme kaikki kontaktit kuntoon ja takaluukun avauksen toimimaan. Sen jälleen suojasimme kaikki liitokset moottorisilikonilla oikosulkuvaaran vuoksi, sekä estämään uudelleen hapettumista.

Helppo tapa säästää saturianen, jos kyseisen listan kanssa ongelmaa.

Tekemistä

Moi. Olen minä ja opiskelen toista vuotta autoalaa. Rakentelen autoja mistä bmw- fanit eivät pidä, ja jotka saavat heidät raivostumaan. Hheh.