Saimme tiistaina työnalle Boran, johon oli joku asentanut tatechnixin säädettävän alustasarjan. Auto oli etupäästä liian matala, joten sitä piti säätää korkeammaksi hanskalokerosata löytyneiden coilover avainten avulla.
(pic stolen fröm intrenet)
Alusta säädettiin passeliin korkeuteen, jonka jälkeen suoritimme katsastustarkastuken. Omistaja valitteli väljää pyöränlaakeria (mitä ei ikinä löytynyt), sekä sitä että auto hakee suuntaansa ajettaessa, sekä myös jarrut laahaisivat. Auto nostettiin ylös keventimellä molemmista päistä, mitään välystä ei löytynyt, eikä jarruissakaan vikaa tuntunut olevan. Levyissä pintaa ja tasaisesti kuluneet, jarrupaloissa tavaraa ja liukupalat eivät olleet jumissa. Väljää ei ollut nivelissä, korroosiota ei löytynyt, jarru-/polttoaineputket ehjät jne. Ainyt vika oli halki oleva koiranluu edessä, joka oli muovinen.
Valot testattiin, vikaa ainoastaan vasemman puolen lyhyt valo pimeänä. Päästöt otettiin boschin testerillä, kerrasta läpi. Ainut vika mitä autoon jäi oli nelipyöräsuuntauksen puuttuminen (jostain syystä huntterimme ei millään avannut suuntausohjelmaa, joten sitä ei saatu tedyksi. Myös moottorin suunnalta löytyi iso jäähdytinnestevuoto, minkä lähdettä ei kuitenkaan vielä löydetty
keskiviikko 12. lokakuuta 2016
torstai 6. lokakuuta 2016
Fiat TC kannen venttiilivaren kumien vaihto yms
Huolsin oman jäärataromun kannen. Kyseessä oli 131 supermirafiorista peräisin oleva moottori, joka on 2 -litrainen ja kahdella kannen yläpuolisella nokka-akselilla (dohc)
Kannen osat laitettiin ensin osapesuriin, jonka jälkeen kansi purettiin. Kansi oli tarkoitus plaanata, mutta sitä varten olisi täytynyt tehdä kannen yläpuolelle 10mm korkea levy, jotta sen olisi saanut fattalleen jostain järkevästä tasopinnasta. Plaanaus ei muutenkaan ollut mikään välttämättömyys, koska moottoriin tulee kaksi vakio massapahvia välilevyn ja liiman kera, joka myötää suht paljon.
Kun kansi oli purettu, nypittiin vanhat venttiilivarren kumit pois, venttiilit varrestaan porakoneeseen ja hiomapaperin kanssa karstoittuneet kohdat kiiltäviksi. Sen jälkeen venttiilit läpättiin, eli kannen seetit ja venttiilit hiottiin pitäviksi. Sitten kansi laitettiin vielä pesukoneeseen, jonka jälkeen sai asentaa uudet venttiilivarren kumit Red line -assembly luben kanssa. Seuraavaksi nakattiin paikalleen yksi venttiili kerrallaan, ja sen perässä ylä- ja alajousilautaset ja jouset, lopuksi sitten kiilat. Kun kaikki oli asennettu, sovitettiin paininkupit ohuimpien välys säätölevyjen kanssa nokkakoppiin kasausrasvan kanssa, pujotettiin nokat paikalleen ja uusien tiivisteiden kanssa kasaan. Sitten mitattiin välykset yksi nokka kerrallaan, otettiin välys ylös, ja vaihdettiin säätölevy oikean kokoiseksi. Kun kaikki välykset olivat oikein, kansi oli valmis nakattavaksi takaisin koneen päälle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)